Eiku etiäpäin, sano mummo umpihangessa, vai miten se meni. Viime viikko oli ilmeisesti niin rankka ja muistinmenetystä aiheuttava, etten muista siitä enää mitään, varhaisiän dementia alkaa vaivat jo näin nuorta ja hehkeää naisihmistä parhaassa kukoistuksessaan:) No, tulihan sitä jotain tehtyäkin, VIP:eille sun muille vieraille on askarreltu, laminoitu, leikattu ja liimattu omat läpyskät, joita kanniskellaan kaulassa ja kaikenlaista informaatiota levitetty maailmalle. Puhuin jonkin Saksan televisiokanavan ihmisen kanssa ja ilmeisesti pääsimme yhteisymmärrykseen käsiteltävästä asiasta eli suopotkupallo on peruttu tänä vuonna harjoittelijan kämmättyä koko operaation! Ei vaan palloilut tulee olemaan paremmat kuin koskaan, jos se minusta vaan on kiinni (ja onhan siellä noin sata talkoolaistakin tietysti...)

Aikatauluja pakerretaan, väännellään ja käännellään kuka on missä ja milloin ja kenen kanssa ja ketä syytetään, jos homma ei toimi (harjoittelijaparkaa tietysti;)) Postissa olen juossut harva se päivä lähettämässä paitoja niitä himoitseville ja askartelutarvikkeita etsimässä, kaulapasseihin kuluu muutama kilometri narua... Kaikille jaettava ohjelmakatalogi alkaa löytää muotonsa ja mainostajat paikkansa. Kuulinpa, että pääsen paimentamaan Suomen neitosiakin, kumma juttu, olisi luullut, että pomot olisivat omineet näinkin houkuttelevan jopin itselleen..

Jännityksellä odotamme, toivotaan hyviä säitä!